Helena von Zweigbergk: Joka häpeää kantaa

Joka häpeää kantaa

Helena von Zweigbergk: Joka häpeää kantaa

Entinen prostituoitu ja huumeidenkäyttäjä Laura istuu vankilassa ja kirjoittaa muistelmiaan kokemuksistaan ja asiakkaistaan. Iljettävistä asiakkaistaan, joilla on häpeällisiä salaisuuksia. Asiakkaita, jotka ovat julkisuuden henkilöitä.

Vankilapappi Ingrid vatvoo suhdettaan Andersiin ja kireitä välejään vankilan johtajaan. Hän haluaa auttaa Lauraa, vaikka huomaa pian miten suuren skandaalin muistelmien julkaiseminen aiheuttaisi.

Alussa tarina tuntui mielenkiintoiselta, mutta kerronta vähän pitkäveteiseltä. Ingridin ongelmat sulhaseensa ja häiden järjestämisen vaikeus suorastaan turhanpäiväiseltä. Liekkö niillä sitten isompi merkitys kokonaisuuden kannalta, koska Ingrid on seikkaillut jo useammassakin teoksessa. Lopussa jännitys alkoi kuitenkin lisääntyä ja loppuratkaisu pääsi jopa jossain määrin                                                                  yllättämään.

Päältä katsoen elämäni oli loistokasta. Kalliita ravintoloita ja ylellisiä klubeja. Mutta joka kerta kun menimme johonkin niistä ihanista paikoista, inho ja huoli kaiversivat mieltäni. Tiesin että siellä istuisi hienoon pukuun pukeutunut turska, jonka naam akirkastuisi, kun hän näkisi minut.

Arvosana 7,5

Jo NesbØ: Macbeth

                                      Jo NesbØ: Macbeth

JohnnyKniga

Teos perustuu William Shakespearen samannimiseen näytelmään. En kuitenkaan ole tutustunut alkuperäiseen tekstiin, joten arvioin tämän kirjan omana itsenään ilman vertailuja.

Tarina kertoo arvostetusta poliisin erikoisjoukkojen johtajasta Macbethistä ja hänen rakastetustaan Ladystä, jotka selviytyvät rikollisjengien, huumeiden ja petttureiden pyörittämässä kaupungissa. He pääsevät toisien avustamana ja toisia tieltään raivaten ylenemään kaupungin hierarkiassa ja lopulta ovat hyvin lähellä ehdotonta valtaa.

Tarina on väkivaltainen ja lähes toivoton. Veri valuu ja tapahtumapaikkana olevassa kaupungissa ei koskaan paista aurinko. Kaiken raakuuden keskellä kirjailija tarttuu pieneen yksityiskohtaan ja kuvailee sitä elävästi. Ja sitten taas tempaisee mukaansa Gatlingien sarjatuleen. Antaa toivoa ja ottaa sen pois. Kuvailee hahmon loputtoman julmana ja omatunnottomana ja pian paljastaa inhimillisyyden.                                                Paljastaa historian, jonka musertavuutta ei voi näyttelemällä                                                                   paeta.

Pisaran ote irtosi. Se tipahti sarvenkärjelle ja valui siitä kiiltävälle moottoripyöräkypärälle. 

- Olen sille velkaa helvetin.

Arvosana: 8